Miellekartta ennen ja jälkeen kuvaa edistymistä



Olen käyttänyt ennen miellekarttaa satunnaisesti oppitunneilla, kun uutta sanastoa on käyty läpi. Silloin olen yleensä pyytänyt oppilaita luokittelemaan miellekartan avulla esim. eri sanaluokat tai samaan aihepiiriin liittyvät sanat. Yleensä olen käyttänyt miellekarttaa vain yhden kerran yhdelle ryhmälle esittelyluontoisesti siltä varalta, että joku oppilaista innostuisi asiasta enemmänkin.

Myöhemmin olen hoksannut, että miellekarttoja voi käyttää paljon monipuolisemminkin. Tämän idean olen kuullut joskus toiselta opettajalta koulutuksessa, ei tosin kielten opetusta varten, mutta pienellä muokkauksella ajatus kehittyi mielestäni varsin toimivaksi myös kieliin ja etenkin uuteen sanastoon. Ja toimii tämä toki myös muissa oppiaineissa.

Tämä miellekartta tai mind map tehdään yhdessä koko ryhmän kanssa, ja se toimii samalla virittelynä uuteen aiheeseen. Ennen uuden kappaleen aloittamista opettaja näyttää taululla tyhjää pohjaa, jossa keskellä on uuden aiheen avainsana, tässä esimerkissä "School". Oppilaat kertovat ensin jo osaamiaan sanoja aiheeseen liittyen, ja opettaja lähtee lisäilemään niitä tyhjään pohjaan. Lopuksi, kun uusi kappale on käyty läpi - ja tämä on se olennainen osuus - oppilaat saavat lisätä aiemmin tekemäänsä mind mappiin nyt kappaleesta opittuja uusia sanoja, jotka opettaja lisää pohjaan eri värillä. Tämä näyttää konkreettisesti oppilaille, että oppimista kyllä aina tapahtuu, vaikka joskus ei siltä tunnukaan ja samalla toimii hyvin sanaston kertauksena. Valmiin pohjan olen tehnyt Google Drawingsilla, ja sen saat kopioitua itsellesi tästä postauksesta. Pohjaa voit muokata mieleiseksesi, siihen löytyy myös muutama vinkki alempaa. Käyttämäni taustakuvat olen ladannut Unsplashista.


Tämän alla näkyvän tyhjän pohjan voit kopioida täältä.




Voit helposti muokata siinä näkyviä muotoja ja taustakuvaa klikkaamalla niitä hiiren oikealla painikkeella. Taustakuvan kohdalla valitse Replace image, jos haluat tilalle uuden kuvan ja vihreiden ja sinisten muotojen kohdalla Change shape, jos haluat käyttää toisenlaista muotoa. Näitä ympyröitä ja suorakulmioita voit värittää ja kehystää yläpalkin työkalurivistä. Pääset kirjoittamaan niihin kaksoisklikkaamalla sitä muotoa, johon haluat lisätä tekstiä. Voit myös muuttaa muotojen kokoa tai kopioida niitä lisää halutessasi. Jos kuvapohja on liian pieni tai suuri, voit muuttaa sitä joko asetusten kautta (File ja Page Setup) tai kuvan oikeassa alakulmassa olevasta viivoituksesta pienentämällä tai suurentamalla.

Jos haluat muuttaa taustan läpinäkyvyyttä eli tehdä siitä "haaleamman" - mikä kannattaa ehdottomasti tehdä selkeyden vuoksi, jos lataat taustalle uuden valokuvan - klikkaa taustakuvaa ja valitse yläpalkista Format options...




Tämän jälkeen avaa Adjustments-valikko, josta pääset säätämään kuvan läpinäkyvyyttä Transparency-otsikon alta.




Alkuvaiheessa kaikki pienemmät laatikot ovat minulla ensin vihreitä. Vihreä kertoo, mitä oppilas osaa jo ennestään. Värin voivat oppilaat vaikka valita itse, se itsessään voi jo lisätä motivaatiota tehtävän tekoon.




Oppilaat voivat miettiä sanoja ensin pareittain tai ryhmissä, mikä kullekin ryhmälle parhaiten toimii. Kouluesimerkissä keskellä olisi siis sana "School", ja sitä mukaa, kun oppilaat alkavat kertoa tietämiään sanoja, voi opettaja alkaa luoda alaotsikoita. Jos joku oppilaista ehdottaa esim. jotakin oppiainetta, voi ensimmäiseksi alaotsikoksi valita sanan "Subjects" jne. Lopulta voidaan päästä esim. alla olevan kuvan mind mappiin. 




Itse toimin tässä vaiheessa niin, että poistan viivoineen kaikki laatikot, joihin ei tullut mitään, tallennan kuvan jpeg- tai png-tiedostona, ja kumoan tämän jälkeen tekemäni muutokset niin, että nämä poistamani laatikot ja viivat palaavat takaisin. Huomaathan, että Google Drawings tallentaa kaikki muutokset automaattisesti - älä siis lähde pois ohjelmasta, jos et ole samalla valmis tallentamaan työtäsi. Näin minulle jää talteen pohja, jossa kaikki laatikot ovat tallella ja voin helposti lisätä siihen myöhemmin oppilaiden oppimat uudet sanat. Sitten voin tehdä pohjasta taas uuden kuvan ja vertailla ensimmäistä mind mappia lopulliseen näyttämällä oppilaille kaksi jpeg-kuvaa vierekkäin.

Tallentaminen tapahtuu valitsemalla ensin yläpalkin valikosta File, sitten Download as ja haluamasi tiedostomuoto. Alla olevaan kuvaan olen ympyröinyt jpeg- ja png-vaihtoehdot.




Toinen tapa on kopioida kuva ja siirtää se Google Slides -esitykseksi. Oman Slides-esitykseni valmiista mind mapista saat kopioitua täältä. Ensimmäiseksi diaksi voi laittaa ensimmäisen mind mapin ja toiseksi täydennetyn. Tällöin esittäminen käy näppärästi ilman  kuvaksi tallentamisia.  Toki voit tehdä koko mind mapin alunperin jo Slidesiin, mutta Drawings on minulla käytössä alkuun siksi, että piirtäminen käy sillä minusta helpommin.

Kun aihealue on kahlattu läpi, otetaan vanha tuttu mind map taas esille Google Drawingsin kautta. Nyt oppilaat voivat kertoa lisää sanoja alaotsikoiden alle, tai opettaja voi luoda jonkin uudenkin alaotsikon, jos se vaan mukaan mahtuu. Tarkoitus ei ole käydä kaikkia uusia sanoja läpi ja saada niitä mahtumaan mind mappiin, vaan näyttää oppilaille, että joka kappaleesta varmasti tarttuu kyllä aina jotakin mukaan. Tämä voi olla myös hyvä herätys niille oppilaille, jotka uskovat tietävänsä aiheesta jo kaiken tarpeellisen etukäteen. Mukaan voikin yllättäen tarttua uusia synonyymeja vanhoille tutuille sanoille tai täysin uusia sanoja.

Uudet sanat lisätään erivärisiin laatikoihin, jotta oppilaat näkevät selkeästi, miten paljon uutta on opittu. Lopullisen mind mapin voi taas tallentaa aiemmin annetun ohjeen mukaan, ja oppilaille voi näyttää vuorotellen tai vierekkäin kaksi mind mappia, vanhan kokonaan esim. vihreän ja uuden täydemmän, jossa on mukana myös uusi väri. Uusien sanalaatikoiden värin voivat oppilaat taas valita itse - tässä yksi mahdollinen valmis mind map, jossa uudet sanat ovat violeteissa laatikoissa (tämän pohjan voit ladata täältä):





Mind mappia ei kannata ladata heti kättelyssä ihan täyteen, vaan ottaa mukaan erityisesti niitä sanoja, jotka ovat kaikille tai suurimmalle osalle tuttuja. Tämän voi toteuttaa vaikkapa niin, että oppilaat kirjoittavat listan sanoja etukäteen, ja antavat ne sitten opettajalle. Opettaja voi näistä sanoista valita useimmin esiintyneet. Toinen, aiemmin mainittu tapa on miettiä sanoja ensin ryhmissä tai pareittain. Silloin oppilaat voivat tehdä pienen gallupin omassa ryhmässään ja ehdottaa lopuksi sellaisia sanoja, jotka tulivat ryhmässä ensimmäisenä mieleen. Toteutustapoja löytyy varmasti monia. Tärkeintä on, että oppilaat lopulta huomaavat konkreettisen eron vanhan ja uuden mind mapin välillä ja samalla sen, että jotakin uutta on varmasti opittu.