Olen käyttänyt ennen miellekarttaa satunnaisesti oppitunneilla, kun uutta sanastoa on käyty läpi. Silloin olen yleensä pyytänyt oppilaita luokittelemaan miellekartan avulla esim. eri sanaluokat tai samaan aihepiiriin liittyvät sanat. Yleensä olen käyttänyt miellekarttaa vain yhden kerran yhdelle ryhmälle esittelyluontoisesti siltä varalta, että joku oppilaista innostuisi asiasta enemmänkin. Myöhemmin olen hoksannut, että miellekarttoja voi käyttää paljon monipuolisemminkin. Tämän idean olen kuullut joskus toiselta opettajalta koulutuksessa, ei tosin kielten opetusta varten, mutta pienellä muokkauksella ajatus kehittyi mielestäni varsin toimivaksi myös kieliin ja etenkin uuteen sanastoon. Ja toimii tämä toki myös muissa oppiaineissa. Tämä miellekartta tai mind map tehdään yhdessä koko ryhmän kanssa, ja se toimii samalla virittelynä uuteen aiheeseen. Ennen uuden kappaleen aloittamista opettaja näyttää taululla tyhjää pohjaa, jossa keskellä on uuden aiheen avainsana, tässä ...
Google Formsin Quiz-versiosta olen jo postannut aiemmin täällä , mutta tässä vielä hieman pidemmälle viety tehtävätyyppi. Forms mahdollistaa sääntöjen luomisen (response validation) aina kunkin lomakkeen kysymyksen kohdalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo vastausta kirjoittaessa oppilas saa palautetta, jolla estetään yleisimmät tai kriittisimmät virheet. Jos oppilas korjaa virheensä, pääsee hän etenemään kysymyksissä. Jokaiselle vastaukselle voi asettaa yhden säännön. Sääntö voi koskea koko lausetta, jolloin esim. käännöslause pitää mennä täsmälleen oikein, ennen kuin oppilas voi jatkaa tai vain osaa vastauksesta, jos opettaja haluaa oppilaan keskittyvän vaikkapa verbin aikamuotoon. Mikä tästä tekee erityisen hienon ominaisuuden on se, että jos oppilas kirjoittaa väärin, ohjelma huomauttaa asiasta viestillä, jonka voit itse räätälöidä kullekin kysymykselle. Virheilmoitus poistuu vasta, kun oppilas on korjannut virheensä. Tämä estää oppilasta etenemästä kysymyksissä ...
Otan mielelläni monen muun opettajan tavoin oppitunneille mukaan oppilaille tuttuja pelejä, joihin on sisällytetty jokin kohdekielen rakenne tai sanasto opeteltavaksi. Neljän suora on varmasti oppilaille ennestään tuttu peli (ja jos ei olisikaan, on nopea selittää), ja siihen on suhteellisen helppo lähteä lisäämään kohdekielen elementtejä ruutupohjan ansiosta.  Ensimmäisen kuvan esimerkki kertoo yhden monista tavoista hyödyntää peliä. Oppilas saa asettaa pelinappulan haluamaansa ruutuun, jos osaa kertoa kyseisessä ruudussa olevan artikkelin mukaan en- tai ett-sukuisen sanan. Jos vastaus menee väärin, vuoro vaihtuu ja ensi vuorolla saa yrittää uudestaan. Ajatus lähti minulla halusta tuoda tehtävään mukaan erityisesti toistoa ja pelillisyyttä. Lisäplussana on ehdottomasti pelin muunneltavuus - en ole vielä keksinyt rakennetta tai sanastoa, joka tähän peliin ei jossain muodossa taipuisi. Sain lisäksi pelin ansiosta lisäkäyttöä aiemmin tekemilleni muovitaskunappuloille , ne ...
Sanaluokat, epäsäännöllinen vai säännöllinen verbi, en vai ett, monikko vai yksikkö, sivulause vai päälause... Usein oppitunneilla tulee vastaan haastetta heti ensikättelyssä siinä, osaako oppilas luokitella sanat ja lauseet oikein. Jos ei tiedä, mikä on verbi tai miltä ruotsin monikko näyttää, voi olla hankala lähteä näitä sanoja käyttämään. Halusin mukaan väriä, monikäyttöisyyttä (ja helppokäyttöisyyttä) sekä pitkää ikää materiaalilta kestävän kehityksen ajatuksella. Siitäpä syntyi muovitaskuun sujautettava pohja, jonka kanssa voi tätä luokittelua lähteä tekemään. Muovitaskut ovat minulla kestävyyden nimissä erityisvahvaa tekoa, ja ovatpa kestäneetkin jo monennäköistä käyttöä, mutta kevyempikin versio varmasti riittää. Värit voi tehdä tussilla, mutta itse tein oppilaiden käyttöön tarranauhalla kiinnittyvät värinapit pahvista. Pahvinpalat voi kiinnittää myös sinitarralla tai jättää kiinnittämättä kokonaan, jolloin oppilas vain asettaa oikean värin oikealle kohdalle. Poh...
Kuva: G. Crescoli/Unsplash Tämä postaus ei liity toimintaan ja digiin, vaan toimii lyhyenä pohdintana eniten minua tänä vuonna auttaneesta muutoksesta omassa opetuksessani. Kutsun näitä keskusteluja virallisesti väliarvioinneiksi, mutta käytännössä kyseessä on jokaisen oppilaan jututtaminen ensimmäisen isomman kokeen jälkeen. Listaan alla muutaman plussan, jonka olen keskusteluista saanut irti. En ole varmasti ainoa, joka näitä tekee, mutta keskustelut ovat auttaneet suunnattomasti opettamisen suunnittelussa ja arvioinnissa sekä ennen kaikkea oppilaantuntemuksessa. Olen tottunut pitämään tähän asti arviointikeskusteluja erityisesti 9. luokan oppilaiden kanssa ennen jouluarviointeja, kun kaikki kokeet ovat ohi. Tämä tapa oli niin juurtunut omaan opetukseen, että vasta nyt olen huomannut, miten vähän siitä saa irti. Ja miten kuormittavia ne ovat opettajalle siihen suhteutettuna. Päätin pitää tänä vuonna ensimmäistä kertaa väliarviointikeskustelut syysloman jälkeen. Keskust...
Tässä nopea ja helppo tapa opetella tunnistamaan kielessä usein esiintyviä, niin sanottuja "sight words" -sanoja. Toimii myös muunkin sanaston opetteluun, reaaliaineissa termien treenaamiseen ja matematiikassa vaikkapa päässälaskuun. Ajatus syntyi siitä, miten yleisesti käytetyt sanat, esim. ruotsissa år/är, har/här tai englannissa they/them/their menevät oppilailla usein sekaisin. Siispä, saanen esitellä sanameren! Sanameri on oma nimitykseni tälle, mutta samankaltaisia pelejä on varmasti pelattu jo monella oppitunnilla, ja toimisipa tämä varmasti bingonakin. Tässä siis oma versioni. Erityisesti nuoremmille oppilaille aion tätä käyttää, sekä tietyissä tilanteissa yläkoulun puolellakin (tarkkuutta vaativat sanat).  Pelipohjana voi käyttää taulua, johon opettaja on kirjoittanut esim. tunneilla aiemmin helposti sekaisin menneitä sanoja tai kappaleen sanoja, termejä, lukuja jne. Peliä voi myös pelata kopioimalla oppilaille omat sanameret paperille. Kielissä opettaja...
Gimkit on melko tuore sovellus koulumaailmassa, mutta löytyy jo monen amerikkalaisen opettajan suosituimpien sovellusten listalta. Sen takana on joukko nuoria, alle parikymppisiä opiskelijoita Amerikasta. Sovelluksen helppoudesta kertoo jotakin se, että avasin pelin ensimmäistä kertaa eilen illalla kotisohvalla vartiksi, ja jo tänä aamuna ensimmäisellä tunnilla pelasimme ensimmäiset kierrokset. Ja palaute oli kaiken lisäksi hyvää. Mikä työstä teki näin nopean johtui siitä, että Gimkitiin voi tuoda suoraan sanalistat Quizletistä. Olin siis myyty heti tässä vaiheessa! Mikä Gimkitistä tekee erilaisen sovelluksen, on ensinnäkin se, että oppilaat eivät kerää pisteitä, vaan rahaa. Valuutan opettaja saa valita omista asetuksistaan. Rahalla voi ostaa pelissä itselleen etuja, joilla rahan kertymistä voi nopeuttaa. Tämä pelillistää sanojen opiskelun aivan eri tavalla kuin pisteet.  Miksi itse pidän Gimkitistä aluksi mainitun helppouden lisäksi, on sen monipuolisuus. Oppilaat voiv...