Haitarivihkonen pieniin - ja näyttäviin - muistiinpanoihin



Opetan tänä vuonna ensimmäistä kertaa ruotsia 6. luokalle, ja halusin tehdä jotakin uutta ryhmieni kanssa. Tämä haitarimallinen muistiinpanotekniikka tuli vastaan useammankin kerran englanninkielisillä blogisivustoilla, joten en tiedä, kenelle kunnia alunperin kuuluu. Idea näytti kuitenkin sen verran hauskalta, että laitoin kokeiluun. Jalostamista vielä ehkä kaipaa, ja ensi kerralla oppilaat saavatkin sitten jo tyhjän haitarin, johon kirjoittavat itse muistiinpanot, mutta tässä tämän syksyn versio ja ohjeet sen tekoon.

Tein ensin muistiinpanot Wordissa neljälle palstalle vaakatasoiselle sivulle, ja poistin siitä sitten kuvan mukaisesti osan muistiipanoista pois. Tulostin monisteen, taittelin haitariksi ja leikkasin tasaisin välein kolme viivaa keskitaitoksen molemmin puolin (katso kuva).




Aiemmin poistamani kohdat kirjoitin toiselle dokumentille, tulostin erivärisille arkeille, ja leikkasin suikaleiksi niin, että ne voi pujotella läpi haitariin leikatuista viivoista. Nämä suikaleet leikkasin hieman haitarin palstoja kapeammiksi, että ne olisi helppo pujotella.




Tältä lopputulos näyttää edestä ja takaa. Oppilaat saivat valita kolmesta eri väristä (tai sekoitella värejä keskenään niin, että toinen suikale oli vaikka keltainen ja toinen sininen).





Alkuperäisessä ideassa opettaja ei siis ollut kirjoittanut ja tulostanut muistiinpanoja valmiiksi, vaan oppilaat saivat viimeisen kuvan mukaisen, tyhjän haitarin, ja kirjoittivat sitten muistiinpanot siihen käsin itse. Tämän haluaisin tehdä seuraavaksi niin, että hyödyntäisin vielä enemmän eri värien tuomaa kontrastia. Esim. siniselle puolelle positiivisia tunnetiloja, valkoiselle negatiivisia tai siniselle puolelle preesensmuotoja ja valkoiselle imperfektejä ja preesensin säännöt toiselle reunalle ja imperfektin toiselle jne. 

Pari oppilasta ihmetteli miksi en vain tulostanut haitaria kokonaan valkoiseksi ilman mitään pujotteluja, mutta kun esitin heille vastakysymyksenä, olisivatko lukeneet haitarin silloin tarkkaan, myönsivät, että näin tulee luettua enemmän, kun haitaria on kiva katsella ja sen kanssa joutui vähän tekemään töitä. Opettaja ei nimittäin kertonut, miten haitari rakennetaan, antoi vain palaset ja käski ryhtyä töihin 😉.