Portfolio tarinan keinoin



Portfoliotyöskentely on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta yhden epäonnistuneen kokeilun jälkeen olen pitänyt portfolioista taukoa. Idea oli liian kunninahimoinen, asetin joka kuukaudelle aikataulun kirjoitelman tekoon uudella vieraalla kielellä, ja aikaa ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan tarpeeksi töiden kirjoittamiseen saatika itsearviointiin ja muihin tapoihin hyödyntää tuotoksia. Mutta, työ tekijäänsä neuvoo.

Avainsanoina tässä portfoliossa ovat tarinallisuus, monialaisuus ja digi. Portfoliota rakennetaan pikkuhiljaa, ja sitä arvioidaan itse ja opettajan toimesta. Ideaalitilanteessa portfolio voi kestää läpi ala- tai yläkoulun tai esim. yhtenäiskouluissa läpi koko peruskoulun. Kuudennen - tai peräti yhdeksännen - luokan päättyessä olisi varmasti hienoa palata ensimmäisille oppitunneille katsomaan, mistä oma kielitaito on lähtenyt liikkeelle. Tarinallisuus syntyy oppilaan keksimästä hahmosta, monialaisuus yhdistämällä muilla tunneilla opittua tai tehtyä kielen opiskeluun ja digi sähköisestä portfoliosta.

Olen valinnut itse alustaksi Peda.netin, mutta portfolion voi rakentaa toki muuallekin. Peda.netin etuja ovat mielestäni sen selkeys sekä mahdollisuudet luoda nopeasti sivuja ja erilaisia sisältöjä, kuten tekstiä ja kuvia. Oppilaat voivat tehdä sivuilleen myös omia tehtäviä tuotoksiinsa liittyen myöhemmin, kun Peda.netin käyttö on ensin tullut tutuksi. Peda.netin profiili säilyy oppilaalla niin pitkään, kun Peda.net on pystyssä, joten esim. peruskoulun loputtua oikeus materiaaliin säilyy yhä. Esimerkissä käyttämäni kuvat on ladattu Unsplashista

Muistin erään alakoulun oppitunneilla tekemäni kokeilun, jossa oppilaat saivat keksiä oman hahmonsa englannin tunneilla ja kertoa hahmosta lisää aina sitä mukaa, kun opettelimme uusia sanastoja ja rakenteita. Mietin, miksi tämä kokeilu oli onnistuneempi, ja muistin, miten innoissaan oppilaat keksivät fiktiivisiä hahmoja, joita kuvailivat pitkin matkaa aina uusin lausein. Joskus oppilaita piti hillitä, kun olisivat halunneet jo kertoa enemmänkin hahmostaan. Hahmo piirrettiin ensin paperille ja sen alle kirjoitettiin muutamia lauseita kerrallaan. Tätä portfolioideaa lähdin siis rakentamaan tämän kokemuksen päälle tällä kertaa sähköisenä.

Kaikki lähtee liikkeelle kielen ensimmäisistä tunneista. Oppilas saa keksiä hahmon, jolle antaa nimen. Hahmon voi piirtää esim. kuvataiteen tunnilla. Kuvan voi etsiä myös netistä kuvakirjastosta, kuten tämän postauksen esimerkissä on tehty. Kuva tallennetaan jossain muodossa tietokoneelle ja laitetaan ensimmäiselle esittelysivulle lyhyen esittelyn kera, kun kielitaitoa on kartutettu tarpeeksi. Opettaja voi antaa etenkin alkuvaiheessa esimerkkitekstin oppilaille tueksi.




Kun opinnoissa on edetty pidemmälle, voidaan hahmon ympärille kehittää jo pidempiä tekstejä tunneilla käsiteltävien tekstien teemoihin liittyen. Tässä esimerkkinä yhdeksäsluokkalaiselle sopiva tekstin aloitus ympäristöstä. Tässä siis vaikkapa aiemmin esitellyn kolmannella luokalla keksityn Rileyn ajatuksia luonnosta.




Tekstit voi arvioida aivan alkuvaiheessa pelkkä opettaja, mutta myöhemmin teksteihin voidaan liittää myös vertais- ja itsearviointia. Arvioinnitkin voidaan tehdä sähköisesti ja tallentaa tuotosten oheen samalle alustalle. Oppilaat voivat myös tehdä omia tehtäviä toiselle tekstiä lukevalle oppilaalle. Tehtävän tekeminen on varmasti yksi tehokkaimmista tavoista harjoitella uutta asiaa samalla tavalla kuin toiselle opettaminen. Tässä alla esimerkkejä Peda.netin antamista vaihtoehdoista tehtävän tekoon (lisääkin löytyy). 




Tarinallisuus on portfoliossa etuna siksi, että kaikki oppilaat eivät mielellään kerro omista asioistaan etenkään silloin, kun toinen oppilas lukee tekstin. Tarinallisuus antaa mielikuvituksen lentää, antaa mahdollisuuden käyttää laajaakin sanavarastoa ja asettaa kaikki oppilaat samalle viivalle, kun tekstit eivät mene vertailuksi esim. oman ja toisen oppilaan lomamatkojen, harrastusten tai asumisen välillä. Jos oppilaan mieli muuttuu matkan varrella, voi hahmoa myös muokata. 

Monialaisuutta portfoliossa pääsee tekemään monella tapaa. Valokuvaus ja taide pääsevät näkyville kuvataiteen tuntien kautta ja teksteihin voi hakea täytettä muiden oppiaineiden sisällöistä. MOK voi myös näkyä portfoliossa mahdollisuuksien mukaan.

Koko portfolio perustuu sähköiseen alustaan, joten digiä tulee treenattua matkan varrella pienissä osissa varmasti paljon.

Tärkeää portfolion teettämisessä on realistinen aikataulu ja selkeät tavoitteet sisällölle. Oppilasta ja huoltajaa on myös hyvä tiedottaa tuotosten vaikutuksesta oppiaineen arviointiin. Joka viikolla ei tarvitse tekstiä tuottaa, ja alkuvaiheessa tekstien pituudet voivat olla hyvinkin maltillisia ja opettajan mallin mukaan tehtyjä. Tuotosten arviointia on hyvä myös alkuun harjoitella opettajan tuella pitkäänkin. Opettaja voi teettää esim. konkreettisia monivalintakysymyksiä oppilailla aivan ensimmäisiä itsearviointeja tehdessä. Mitä pidemmälle portfoliossa edetään, sitä enemmän vastuuta tekstin tuottamisesta ja arvioinnista voi antaa oppilaalle. Ideaalitilanteessa portfolioon kasvaa tarina hahmosta, joka kehittyy ja muovaantuu oppilaan kielitaidon myötä. Kun portfolio on valmis, oppilas näkee konkreettisesti, miten kielitaito on vuosien varrella kehittynyt. Oppilas saa ikään kuin kohdekielen CV:n itselleen talteen.

Idea on nyt kehittelyvaiheessa siinä mielessä, että otan sen sähköisenä käyttöön ensi lukuvuoden alussa joidenkin ryhmien kanssa, mutta oma motivaatio on jo lupaavasti korkealla Peda.nettiin tehtävän portfolion työstämiseen!