Tässä vaiheessa kevättä alan yleensä kääntää ajatuksia pikkuhiljaa tulevaan lukuvuoteen ja etenkin niihin monimutkaisempiin asioihin, joita haluaisin käsitellä eri tavoin luokassa. Tämän postauksen kaltaisia vihkosia on tullut vastaan siellä täällä opeblogeissa ja Pinterestissä, ja halusin lähteä kokeilemaan, miten ajatus toimisi omassa luokkahuoneessa etenkin alakoulun puolella.
Vihkonen syntyy niin, että opettaja tulostaa joko valmiit muistiinpanot tai tyhjät, täytettävät pohjat oppilaille, jotka sitten leikkaavat ja liimaavat monisteet vihkoon. Tätä tekniikkaa voidaan käyttää monennäköisiin muistiinpanoihin. Ensimmäisellä sivulla voi olla esim. pääkäsitteitä tai avainsanoja, joita lähdetään avaamaan. Biologiassa tämä voisi olla vaikkapa eläinlajeja. Seuraavalla sivulla voitaisiin kertoa kaikkien eläinlajien asuinpaikasta, kolmannella käyttäytymisestä ja viimeisellä ravinnosta tms. Vieraissa kielissä ensimmäisen sivun voisi saada sanan perusmuoto ja seuraavilla sivuilla sanan eri taivutusmuodot.
Vihkosen idea on siinä, että pelkkien sivujen käännön sijasta oppilas pääsee selaamaan jokaista avainsanaa ja sen tietoja erikseen, sillä sivut leikataan viuhkoiksi, jokainen avainsana omalle liuskalleen. Kuva avaa varmasti asiaa paremmin kuin teksti. Työn leikkaaminen ja liimaaminen osallistaa jo oppilaan, mutta etenkin tyhjien liuskojen täydentäminen opettajan mallin mukaan saa oppilaat käsittelemään asiaa varmasti tarkkaan. Olen usein huomannut, että jokin pienikin uusi ajatus tai vaihtelu työtavoissa voi motivoida oppilaita osallistumaan, jos vanhat keinot eivät tunnu toimivan. Vihkonen on myös varsin taktiilinen verrattuna pelkkiin yhdelle sivulle kirjoitettuihin muistiinpanoihin.
Tästä postauksesta saat kopioitua tyhjän pohjan vihkoselle sekä esimerkkinä käyttämäni ruotsin substantiivien deklinaatiot. Jokainen tiedosto on luotu niin, että yhdeltä sivulta voit tulostaa kaksi A5-vihkoon sopivaa sivua. Tyhjän pohjan voit kopioida tästä.
Ruotsin deklinaatioiden ykkössivun voit kopioida muokattavaksi tästä, kakkossivun tästä, kolmossivun tästä ja viimeisen sivun tästä. Alla näet esimerkin ykkössivusta. Yhdestä tulosteesta saat siis materiaalit aina kahdelle oppilaalle.
Vihkosesta ei kannata tehdä kovin paksua, jotta se menee vielä siististi vihkon väliin. Omassa kokeilussani käytin neljää sivua, mikä tuntui toimivan vielä hyvin. Sivut tulostetaan, leikataan samankokoisiksi, nidotaan vasemmasta reunasta yhteen ja eri liuskat leikataan erilleen. Viimeistä sivua ei leikata liuskoiksi, sillä sen avulla muistiinpanot liimataan kiinni vihkon sivuun.
Muutaman kerran tehtynä tämäkin muistiinpanotekniikka saattaa toki menettää jo viehätyksensä, mutta auttaa toivottavasti tuomaan vaihtelua tunnille sekä osallistamaan sitä kautta oppilaita työskentelemään eri sanojen ja käsitteiden parissa uudella innolla! Vihkosesta voi luoda myös tehtäviä oppitunnille, esim. paritehtävän, jossa oppilaat kyselevät toisiltaan jokaisen liuskan tiedot yksi liuska kerrallaan.