Paperiketju kolmella tapaa



Olen tuijotellut viime aikoina erityisen paljon tietokoneen ruutua, joten viikonloppuna teki jo mieli kaivaa esiin askartelutarvikkeet. Paperiketjut ovat varmasti kaikille tuttu askartelutyö, ja työnä mukava myös siitä, että niitä on nopea ja helppo tehdä ja niihin voi käyttää ylijääneitä paperisuikaleita, jotka muuten menisivät paperinkeräykseen. Olen jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni tapoja hyödyntää paperiketjuja, ja tässä postauksessa käyn läpi muutaman tavan, joita haluaisin itse lähteä tulevaisuudessa kokeilemaan.

Ketju taipuu hyvin sanaston harjoitteluun ja opittujen sanojen esillepanoon, mutta hieman muunneltuna näitä harjoituksia voi käyttää moneen muuhunkin. Käyn postauksen lopussa läpi joitakin näitä bonusesimerkkejä. Tyhjiä paperiliuskoja voi pitää yhdessä laatikossa pinon valmiina, jolloin harjoitus on nopea ottaa mukaan vaikkapa alkulämmittelynä tai tunnin loppuun.

Ensimmäinen paperiketju syntyy ruotsin substantiiveista. Monikon päätteet on käyty kuudesluokkalaisten kanssa läpi vähän aikaa sitten, ja nyt ajattelin ottaa tavaksi pyytää oppilaita kirjoittamaan pareittain tai pienissä ryhmissä tunnilta mieleen jääneitä sanoja ylös paperiliuskoille. Jokaiselle deklinaatiolle on varattu oma värinsä, joten kun oppilaat valitsevat sanan, pitää heidän valita väri sanan deklinaation mukaisesti. Liuskalle kirjoitetaan sana ruotsiksi, deklinaation numero sekä suomennos. Opettaja kerää liuskat tunnin lopuksi ja nitoo ne ketjuksi tai jokainen pari tai ryhmä käy opettajan pöydän luona nitomassa oman liuskansa ketjun jatkoksi. Ketju jää näkyviin luokkaan, jolloin oppilaita muistutetaan jatkuvasti eri deklinaatioiden olemassaolosta, ja sanoja osuu varmasti silmiin ketjun eri puolilta.




Toinen ketju on itsessään harjoitus. Opettaja on kirjoittanut numeroita, viikonpäiviä, kuukausia, lauseen sanoja tms. järjesteltävää omille liuskoilleen, ja oppilaiden tehtävä on muodostaa liuskoista ketju, jossa sanat ovat oikeassa järjestyksessä.




Kolmas ketju rakennetaan sekin opettajan (tai oppilaiden) valmiiksi kirjoittamista liuskoista. Opettaja voi kirjoittaa liuskoille yksittäisiä sanoja, joita haluaa oppilaidensa erityisesti treenaavan lukuvuoden aikana. Sanat voi valita ketjuun mukaan haastavan kirjoitusasun perusteella, ryhmän harrastusten tai muiden kiinnostusten kohteiden perusteella tai pyytää vaikkapa oppilaita kirjoittamaan sanoja harjoituksena liuskoille valmiiksi jollakin tunnilla. Tässä harjoituksessa opettaja ottaa yhden liuskan kasasta tunnin alussa, kertoo sen oppilaille, ja jos tunnin lopuksi joku oppilaista muistaa, mikä sana oli, saa tämä oppilas tulla lisäämään liuskan ketjun jatkoksi.




Näitä harjoituksia on helppo muunnella tarpeen mukaan, ja oppilailta voi myös kysyä ideoita. Paperiketjuharjoituksia voi tehdä myös niin päin, että ketju on rakennettu valmiiksi jollakin tunnilla, ja tulevilla tunneilla ketjusta yritetään purkaa aina yksi liuska pois. Liuskan sanaan voidaan liittää jokin harjoitus, ja jos harjoitus menee nappiin, otetaan liuska pois ketjusta dramaattisesti leikkaamalla. 😁 Kun kaikki liuskat on saatu ketjusta pois, oppilaat saavat palkinnon. Liuskoissa voi yksittäisen sanojen sijaan olla myös tehtäviä, esim. "Luettele kuukaudet englanniksi oikeassa järjestyksessä" tai "Kerro suomeksi, mitä kappaleessa tapahtuu".

Liuskoja voi käyttää myös arviointiin. Oppilaat äänestävät, miten tunti heidän mielestään meni (hyvin, ei hyvin eikä huonosti, parannettavan varaa on tms.), ja äänestystuloksen perusteella valitaan sopivanvärinen liuska (esim. vihreä hyvin menneen tunnin kunniaksi), joka lisätään ketjuun. Näin oppilaat näkevät joka tunnilla, miten lukukausi on siihen asti sujunut. Tähänkin voidaan liittää jokin palkinto mukaan. Parasta paperiketjuissa onkin ekologisuuden lisäksi niiden muunneltavuus!