Päivitys: digiversio pelin ykköstasosta löytyy nyt postauksen lopusta.
Olen aiemmin käyttänyt päätteiden treenaamiseen toiminnallista tehtävää, jossa oppilaat lisäävät pienillä lapuilla olevat päätteet esim. ruotsin imperfektimuotojen perään luettelomaisesti nopeuskisana (Päätteet paikoilleen -tehtävä). Kävimme juuri läpi ruotsin substantiivin monikkoa alakoulussa, ja tein vastaavanlaisen tehtävän tätä varten. Tällä kertaa rakensin tehtävän niin, että oikea pääte piti päätellä kontekstista eli tekstistä, jossa päätettä kaipaava monikollinen sana oli. Tämä sai ajattelemaan tehtävää laajemminkin, ja ajattelin lähteä seuraavaksi kokeilemaan samanlaista tehtävää yläkoululaisten kanssa niin, että oppilas voi itse vaikuttaa tehtävän vaikeustasoon. Rakentava palaute on siis varsin tervetullutta nyt tässä vaiheessa!
Ideana on kirjoittaa käsittelyssä olevan teksti dokumentille tulostettavaksi niin, että osa päätteistä tai sanoista puuttuu. Jos oppilas kokee, että tarvitsee harjoitusta vielä perusasioiden kanssa, voi hän valita ykköstason, jossa harjoitellaan joko pelkästään esim. substantiiveja, verbejä tai adjektiiveja. Jos oppilas haluaa nostaa vaikeusastetta, samaan monisteeseen tulee kakkostasolla harjoiteltavaksi kaikkia näitä päätteitä sekaisin. Kolmostasolla puuttuvien päätteiden lisäksi puuttuu tekstistä yksittäisiä kappaleen avainsanoja, jotka pitää lisätä oikeisiin aukkokohtiin. Kaikki puuttuvat sanat ja päätteet löytyvät omilta lapuiltaan, mikä tukee vastaamista joka tasolla.
Perusversio
Ykköstason moniste voisi siis näyttää samanlaiselta kuin millä alakoulussa treenasimme juuri monikon päätteitä. Jos tehtävässä on mukana vain ykköstason monisteita, voidaan mukaan ottaa nopeuskisa. Harmaiden laatikoiden kohdalle tulee aina jokin monikon pääte.
Päätteet löytyvät yhdestä kasasta luokan keskellä olevalta pöydältä, ja oppilaat on jaettu ryhmiin eri puolille luokkaa.
Samat päätteet ovat näkyvissä koko harjoituksen ajan dokukameralla, jotta oppilaat tietävät, mikä väri edustaa mitäkin päätettä.
Kaikki ryhmät saavat yhden monisteen, josta päätteet puuttuvat. Ainoa ohje on, että kustakin ryhmästä yksi oppilas kerrallaan hakee lappuja, ja lappuja saa hakea yhdellä hakureissulla vain yhden. Muu ryhmä voi käyttää aikaa siihen, että miettii jo etukäteen lappujen paikkoja tekstissä.
Kun ensimmäinen ryhmä on valmis, voivat ryhmän oppilaat nostaa kädet pystyyn tms. ja opettaja käy tarkistamassa vastaukset. Jos päätteet ovat oikeilla paikoillaan, opettaja julistaa ryhmän voittajaksi. Jos monisteessa on vielä korjattavaa, opettaja sanoo, monta kohtaa pitää vielä korjata ja kisa jatkuu. Oikeat vastaukset käydään lopulta yhdessä läpi.
Eri tasot
Jos mukaan otetaan kakkos- ja kolmostasot, lappuja on käytössä enemmän. Tällöin kisaa ei käydä nopeuskisana, vaan tehtävää tehdään joka ryhmässä niin kauan, että se on mennyt oikein. Oppilaita voi houkutella nostamaan vaikeustasoa vaikkapa erilaisilla palkinnoilla. Vaikeammasta tasosta voi saada enemmän pisteitä tai jonkin helpotuksen (ei kotiläksyjä sillä kertaa tms.). Kolmostason moniste voisi näyttää tältä:
Samassa monisteessa harjoitellaan siis monikon päätteitä, omistusmuotoja ja yksittäisiä sanoja. Tarkistus tehdään joka tapauksessa vaikeimman monisteen avulla lopuksi yhdessä, jotta kaikki pääsevät kertaamaan tärkeitä asioita tekstistä. Vaikein taso alkaa olla jo kuitenkin niin haastava eri väreineen, että sitä ei tarvitse joka oppilaan ottaa heti haltuun. Oppilaille on tärkeä korostaa sitä, että ykköstason moniste on jo hyvä aloitus tekstin käsittelyyn. Ja jos ykköstason moniste onnistuu helposti, voi oppilas vaihtaa lennosta vähän vaikeampaan ja siirtää laput ensimmäisestä monisteesta toiselle.
Täällä vielä sama tehtävä digimuodossa, koska pienten paperilappusten tekeminen opettajalle on melko työlästä ja niiden katoamisprosentti tehtävän aikana voi olla melkoinen. Laput lentävät myös helposti pois paikoiltaan, mikä turhauttaa oppilaita.
Tarkoituksena on saada tästä harjoituksesta niin toimiva, että se on helppo ottaa mukaan minkä tahansa kirjan kappaleen käsittelyyn. Erityisesti tätä on tarkoitus käyttää silloin, kun oppilaat ovat perusasioiden kertauksen tarpeessa tai esim. tukiopetuksessa.