Nyt täytyy sanoa, että tuli rehkittyä sen verran yhtenä iltana, että tämä aktiviteetti on pakko ottaa kutosille ruotsiin joka vuosi. 😄 Mutta hauska oli ideoida ja toteuttaa! Tämä pakopeli perustuu osittain aiempaan tekemääni Escape classroom -peliin, mutta tällä kertaa lisäsin uusia elementtejä mukaan. Tämä olikin ajatuksena, eli osa kerrallaan lisäten saisin pelistä joku vuosi kokonaisen oppitunnin tai jopa isomman kokonaisuuden.
Tällä kertaa otin mukaan reikäkortteja, symboleja sekä itse tehtyjä raaputusarpoja palkinnoksi (niitä olen halunnut kokeilla jo pitkän aikaa, joten nytpä tuli siihen sopiva tilaisuus). Jos koko paketti tuntuukin liian isolta kerralla haukattavaksi, voi tästä ehkä ottaa joitakin kohtia mukaan omaan opetukseen.
Tässä näet nopean esittelyn näihin aiheisiin, mutta muutama lisävinkki helpottaa korttien ja arpojen tekoa varmasti. Ainakin omalla kohdalla meni nyt vähän kantapään kautta, ja ensi kerralla sujuukin jo varmasti nopeammin.
Mutta itse pakopeliin. Ensin kirjoitin kappaleen uudestaan tietokoneella. Lyhyen kappaleen takia tämä ei ollut isokaan homma. Tulostin tekstin, ja leikkasin sen neljään osaan.
Seuraavaksi liimasin tekstinpätkät keltaisille pahveille, ja leikkasin jokaiselle pahville kanneksi reikäkortin. Reikäkortissa reiät leikkasin mattoveitsellä niin, että kun oikean reikäkortin asettaa oikean tekstin päälle, jää näkyviin vain joitakin kirjaimia, jotka muodostavat numeroita ruotsiksi alla olevan kuvan mukaisesti. Tässä kortissa näkyviin jäävät siis e, t, t, jotka yhdessä muodostavat sanan ett. Muissa korteissa muutin kirjainten järjestystä hieman enemmän niin, että oppilaiden täytyy hetki pähkäillä, mistä numerosta on kyse.
Näitä teksti-reikäkortti -pareja tein yhteensä neljä, jolloin sain neljä eri numeroa käyttöön, yksi per kortti.
Sitten tulostin symbolit jokaiseen korttiin tarratulostimella.
Kutakin symbolia tulostin yhteensä seitsemän kappaletta, joista yhden laitoin tekstikortin kulmaan. Jalkapallo tuli näin sen kortin kulmaan, josta reikäkortilla saadaan selville numero 1, kukka symboloi numeroa seitsemän, polkupyörä kahdeksaa ja kenguru numeroa viisi.
Toisin sanoen, kun oikea reikäkortti laitetaan kunkin symbolilla varustetun kortin päälle saadaan jalkapallo = 1, kukka = 7, polkupyörä = 8, kenguru = 5.
Numeron selvittäminen tapahtuu niin, että oppilaat saavat lähteä sovittamaan reikäkortteja sen jälkeen, kun ovat suomentaneet opettajalle kortissa olevan tekstinpätkän. Ryhmät tulevat opettajan luokse yksi kerrallaan muiden harjoitellessa tulevaan sanakokeeseen kirjan avulla tms. Myöhemmin tähän olisi kiva keksiä jotakin pakopeliin liittyvää muuta tekemistä muille ryhmille, nyt kyseessä ei ole kuitenkaan vielä koko oppitunnin mittainen kokonaisuus.
Ryhmiä pelissä on kuusi, joten loput kuusi tarraa menivät ryhmien omiin kortteihin eri järjestyksessä. Näin ensimmäisen ryhmän kukka - kenguru - jalkapallo - polkupyörä -kuvio kääntyy numerokoodiksi 7518.
Mitä numerokoodeilla sitten tehdään? Tässä vaiheessa mukaan tuli aiemmasta pakopelistä tuttu työkalupakki, joka on lukittu kuudella numerolukolla. Nyt ryhmien selvittämät numerokoodit avaavat siis aina ryhmän oman lukon.
Palkintona oli raaputusarpa, jonka pohjalle tulostin ensin tällaiset kortit:
Oljenkorsi kokeeseen tarkoittaa tunneillani sitä, että kokeen aikana oppilas saa yhden kerran käydä minuutin ajan tutkimassa tehtäväkirjaa hankalan paikan tullen. Oljenkorren virkaa toimittaa Post It- lappu, jonka oppilas tuo opettajan pöydälle, kun haluaa apua tehtäväkirjasta. Opettaja laittaa ajastimen päälle, ja minuutti lähtee käyntiin. Tässä auttaa se, että on lukenut kokeeseen jo kotona hyvin, ja tietää mistä etsiä mitäkin tietoa.
Raaputusarvan tein sekoittamalla hopeista akryylimaalia ja käsitiskiainetta. Liimasin pakkausteippiä leivinpaperille, josta se oli lopuksi helppo ottaa irti, ja maalasin ensi yhden kerroksen.
Kerros oli tässä vaiheessa vielä varsin läpikuultava, joten sen kuivuttua maalasin päälle vielä toisen kerroksen. Lopulta leikkasin kuivuneesta hopeatarrasta sopivan kokoisia paloja peittämään palkintotekstin työkalupakin sisälle piilotettavasta kortista.
Innolla odotan, millaisia kokemuksia tämä oppilaalle tarjoaa! Toivon, että tästä tulisi parhaimmillaan se tärkeä wau-hetki sellaisellekin oppilaalle, joka ei ole aiheesta muuten kovin innostunut.