Kahoot! formatiivisen arvioinnin työkaluna


Kahoot! tarjoaa käyttäjilleen joitakin valmiita tietovisamalleja eri tarkoituksiin. Vaikka sovelluksen käyttöä on rajoitettu viime aikoina ilmaistilin osalta, tarjoaa se silti monipuolisia tapoja opettaa ja arvioida. Uuden asian opettamiseen tarkoitettu Blind Kahoot! on tässä blogissa käyty jo aiemmin läpi, tällä kertaa esittelen formatiivisen arvioinnin työkaluksi tarkoitetun mallivisan, joka kulkee Kahootissa nimellä Kahoot! for formative assessment. Tietovisan tarkoitus on kartoittaa uuden opetellun asian hallintaa luokan ja eri oppilaiden tasolla. Opettaja saa tietovisan kautta nopeasti palautetta siitä, miten juuri opeteltu asia on hallussa koko luokan tasolla, ja tietovisan päätyttyä raportista löytyy tarkempaa tietoa eri kysymysten tai eri oppilaiden osalta.

Kahoot! sellaisenaan ei ole oppitunneillani usein käytössä, mutta kun sovellusta käyttää monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin, voi siitä saada paljonkin irti. Kahoot! on oppilaille tuttu ja usein mieluisa sovellus, ja tietovisan rakentaminen on opettajalle suhteellisen nopeaa ja vaivatonta. Muiden tekemiä tietovisoja on myös helppo hyödyntää, ja pelikokemusta voi muuttaa asetusten avulla esim. yksilösuorituksesta ryhmätyöskentelyksi. Hieman enemmän keskittymistä vaativa versio tietovisasta, kuten aiemmin mainittu Blind Kahoot! ja nyt esiteltävä formatiivisen arvioinnin työkalu, rauhoittavat myös oman kokemukseni mukaan vastaamista.

Jos haluat käyttää valmista pohjaa, löytyy Kahootilta tällainen heti uutta tietovisaa luotaessa oikeasta yläkulmasta alla olevan kuvan mukaisesti. 


Tarkoitus on käyttää vuorotellen helpompia ja haastavampia kysymyksiä sekä kysymyksiä, joissa pitää vastata nopeasti tai harkita vastaustaan pitkään. Näin oppilaiden mielenkiinto pysyy toivottavasti paremmin yllä, ja he jaksavat keskittyä paremmin. Yksi Kahootin käyttämä tekniikka on mm. musiikin muuttuminen vastausajan mukaan. Nopeasti vastattavissa kysymyksissä musiikin tempo on yhtä lailla nopea, harkintaa vaativissa tehtävissä tahti rauhoittuu.

Käytän tässä esimerkkinä englannin if- ja will-lauseiden käyttöä, jonka voit käydä testaamssa tästä linkistä. Asiaa lähdetään testaamaan ensin helpompien kysymysten avulla, jotta mahdollisimman moni oppilas innostuu vastaamaan.


Osa kysymyksistä on oikein/väärin-kysymyksiä, joissa nopeus on valttia. Näiden kysymysten on hyvä myös olla suhteellisen helppoja tai opettajan hyvin alustamia.


Välillä voidaan siirtyä haastavampiin tehtäviin, joissa vastausvaihtoehdot eivät eroa nopeasti katsottuna toisistaan suuresti.


Muutaman haastavamman kysymyksen jälkeen on hyvä palata taas helpompaan tai vähintäänkin kysymykseen, jossa on paremmat mahdollisuudet vastata oikein, jotta oppilaan mielenkiinto pysyy yllä.



Tietovisa on myös hyvä lopettaa helppoon kysymykseen, jotta oppilaille jää positiivinen tunne uudesta opeteltavasta asiasta. Jos oppilas lähtee tunnilta tietäen, että on oppinut jotakin uutta - vaikka pienenkin yksityiskohdan - on sen päälle miellyttävämpi lähteä rakentamaan taas uutta tietoa seuraavalla tunnilla. Kysymyksiä ei kannata myöskään laittaa liikaa, 10 kysymystä voi tuntua jo raskaalta uuden opeteltavan asian kohdalla.

Lopuksi opettaja voi katsoa, missä uuden asian kanssa ollaan menossa - pitääkö tiettyjä kohtia avata oppilaille vielä lisää, vai voidaanko siirtyä jo haastavampiin tehtäviin. Tärkeää Kahootin tällaisessa käytössä on kysymysten ja vastausvaihtoehtojen asettelu sekä kysymysten vaihtelevuus, jotta oppilaan mielenkiinto pysyy yllä. Kuvilla saa elävöitettyä kysymyksiä, ja jos aiheesta löytyy sopiva lyhyt video, voi senkin laittaa mukaan tietovisaan huomiota nappaamaan. Kysymykset eivät saa myöskään olla liian haastavia heti alkuun, jotta uutta opetteleva oppilas ei lannistu turhaan harjoittelun alkuvaiheessa.