Digital choice board tai learning menu tulee nykyään vastaan opetusblogeissa ja -sivustoilla tämän tästä. Idea ei ole sinällään täysin uusi, Suomessa oppimispolut ja eriyttäminen ovat seuranneet samanlaista ajatusmallia. Perusideana on antaa oppilaille valinnanvaraa tehtävien teossa, mikä osallistaa oppilaat päätöksentekoon samalla, kun opettaja varmistaa, että opeteltavat sisällöt ja oppitunnin tavoitteet hoituvat asianmukaisesti. Tehtäviä voi olla taulussa useampia, muutamasta useaan kymmeneenkin - vaikka 3 x 3 ruudukko tuntuu olevan yksi yleisimmistä taulumalleista. Tämä riippuu paljon siitä, missä ajassa tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi. Valikkoa voidaan käyttää yhden oppitunnin ajan tai erikseen määritellyn pidemmän ajanjakson ajan.
Tärkeintä on tehtävien monipuolisuus ja erilaisuus niin, että kaikilla on silti mahdollisuus opetella aihealueen keskeisimmät asiat, ja opeteltavat sisällöt tulevat vastaan oppilaan valinnoista huolimatta. Oppilaat, jotka kokevat aiheen haasteelliseksi, voivat siis keskittyä keskeisiin opeteltaviin asioihin, kun taas haastetta toivovat oppilaat saavat opetella sisältöjä tavoitteiden ulkopuoleltakin ja kehittää vahvuuksiaan eteenpäin haluamallaan tavalla.
Omassa esimerkissäni, jonka voit kopioida postauksen lopusta, olen ottanut malliksi yhden oppitunnin aikana tehtävät harjoitukset. Lähden kokeilemaan taulua näin, kun oppilaat saavat valinnat eteensä ensimmäistä kertaa. Tämä auttaa oppilaita ymmärtämään valintataulun idean ja opettajaa hahmottamaan kunkin ryhmän vahvuudet ja haasteet valintataulun kanssa työskennellessä.
Oppilaille lähetettävässä linkissä oppilaat pääsevät napauttamaan päävalikosta kunkin tehtävän tarkempiin ohjeisiin ennen kuin tekevät valintansa. Tässä esimerkissä olen hieman poikkeuksellisesti pyytänyt oppilaita valitsemaan kaksi tehtävää, sillä ensimmäisen taulun tehtävät ovat suhteellisen nopeita tehdä lukuunottamatta kirjoitelmaa, joka on varattu kirjoittamisesta erityisesti innostuneille. Jatkossa, jos valikkoa käytetään pidemmällä ajanjaksolla, tehtävänantoja voisi olla enemmän, ja värit valittuna niin, että kaikki tekevät varmasti yhden hieman pidemmän kirjallisen tehtävän, pelin sekä keskustelun. Jokaisesta tehtävätyypistä voisi silloin olla yksi keskeisimpiin sisältöihin kesittyvä tehtävä, yksi hieman haasteellisempi sekä jo varsin haastava, joista oppilaat voivat valita omansa. Opettajan tehtävänä on toki auttaa valinnassa, jos oppilaan on vaikea tehdä valinta itse.
Tehtävät voivat alkuun olla hyvin yksinkertaisia ja tuttuja, kuten alla näkyvä sanasokkelo.
Opettajan versiossa näkyvät myös vastaukset, jotta ne voidaan käydä yhdessä läpi. Läpikäynti yhdessä auttaa myös niitä oppilaita, jotka eivät kyseistä tehtävää valinneet, sillä oikeiden vastausten näkeminen tuo esim. opeteltavat sanat oppilaiden näkyville eri tavoin, mikä toivottavasti vahvistaa niiden tunnistamista ja osaamista.
Esitykseen voi lisätä myös ulkopuolisia linkkejä, kuten tässä peliesimerkissä. Opettajana muista linkittää mukaan haluamasi peli, esitys, nettisivu tms.
Tehtävänannot voivat myös liittyä tulostettuihin monisteisiin. Tärkeintä on valinnanvapaus sekä se, että opettajan on helppo seurata tehtävien edistymistä. Liian monimutkaisia tehtävänantoja ei myöskään kannata ainakaan alkuun ottaa mukaan, jotta opettajalla riittää aikaa tehtävien teon seurantaan niin, että kaikki aika ei mene tehtävänantojen selostamiseen. Tehtäviä ei tarvitse erikseen arvioida, kyseessä on kuitenkin tyypillinen oppitunti, jossa sisältöjä vasta harjoitellaan. Palautetta tämänkaltaisesta työskentelystä kannattaa silti kysyä oppilailta. Itse käytän lomaketta, jossa oppilaat arvioivat kolmea kohtaa 1-5 tähdellä:
1. Opin uutta.
2. Sain valittua itselleni sopivia tehtäviä.
3. Tein aktiivisesti töitä.
Voit kopioida esimerkkitaulun oppilaille tästä linkistä ja opettajan version samoista tehtävistä oikeine vastauksineen tästä linkistä.