Lautapeli motivoi ja osallistaa - lähes huomaamatta | Reetta Pänkäläinen

Kun oppitunnille tuo lautapelin, riemunkiljahduksia tuntuu kuuluvan oppilaiden iästä riippumatta. Perinteisen lautapelin ehdoton vahvuus on sen tuttuus, joka helpottaa osallistumista sekä sen tuoma usein kaivattu tauko kirjoista ja muistiinpanoista. Olen käyttänyt lautapeliä viime aikoina niin, että opeteltavaa asiaa on ensin käyty läpi muistiinpanoin ja perinteisin tehtävin tai monistein. Olen saattanut käyttää peliä kannustimena jo tässä vaiheessa niin, että olen leikkimielisesti kehottanut oppilaita hoitamaan tehtävät hyvin, jotta pärjäävät pelissä seuraavalla tunnilla. Itse lautapeli on käsitellyt pääosin kielioppia, mutta mukana on ollut muutama "mysteerikysymys", jotka kertaavat vanhoja sanastoja tai houkuttelevat kertomaan muutamalla lauseella tutuista aiheista.

Tästä postauksesta saat muokattavat mallipohjat lautapelille, valmiin substantiivitehtävän ruotsiin ja epäsäännöllisten verbien tehtävän englantiin sekä mysteerikysymyksiä molemmille kielille.

Lautapelipohja näyttää eri kielissä tältä:

Kaksikymmentä kohtaa on jo mukavan pitkä mysteerikysymyksineen. Parhaimmillaan peli on vienyt koko oppitunnin (45 min) mutta vähintäänkin puoli tuntia, kun peliä pelataan niin, että kaikkien täytyy päästä maaliin, ja ryhmässä on vähintään neljä oppilasta.

Pelin kulku

Oppilaat heittävät noppaa tuttuun tapaan, ja jokaiselle numerolle on olemassa oma kielioppikysymyksensä - taivutettava ruotsin substantiivi, englannin verbi tms. Jokainen on vuorollaan tuomari, jolla on kädessään oikeiden vastausten lappu. Tuomari voi samalla käyttää aikaa sanojen opetteluun, mikä madaltaa kynnystä osallistua peliin. Jos vastaus menee oikein, tuomarin paperi kiertää eteenpäin, ja viimeksi tuomarina ollut pääsee nyt heittämään noppaa. Jos vastaus menee väärin, mietitään vastaus oikein yhdessä ennen kuin vuoro siirtyy eteenpäin. Sääntöjä voi toki soveltaa ryhmän ja vaikeusasteen perusteella.

Jos oppilas osuu kysymysmerkin kohdalle, saa hän valita yhden mysteerikorteista. Pieni asia voi tehdä tässä ison eron - laitoin omat mysteerikysymykseni pieniin kirjekuoriin, mikä teki pelistä hetkessä hieman jännittävämmän. Kirjekuoret liimasin tukevalle pahville ja laitoin paperiteipillä kiinni niin, että ne oli helppo avata ja oppilaiden oli helppo seurata, mikä kuori oli jo avattu. Jos kirjekuorien kanssa askarteluun ei ole aikaa tai intoa, voi mysteerikysymykset esim. asettaa nurinpäin pulpetille pelin alussa, josta niitä sitten käännetään oikein päin yksi kerrallaan. Alla muutama esimerkki mysteerikysymyksistä.

Lautapelin edut oppitunnilla

Tällaisen lautapelin etuja on monta. Oppilaat eivät tuntuneet edes muistavan harjoittelevansa kielioppia peliä pelatessaan. Tähän vaikuttivat itse pelaamisen lisäksi varmasti myös pienet yksityiskohdat. Suosittelen esim. keräämään talteen hassuja pelinappuloiksi kelpaavia esineitä (Kinder-yllätyksiä, erikoisia matkamuistoja tms.), joista oppilaat saavat valita omansa. Tuomarille voi askarrella tuomarin merkin, olkanauhan tai kyltin, joka kulkee oppilaalta toiselle pelin edetessä.

Kertausta tulee paljon, kun tuomari lukee vastauspaperia läpi ja kaikki kuulevat toistensa vastaukset. Jos samaan ruutuun osuu useampi oppilas, voi sama vastaus tulla käytyä läpi montakin kertaa pelin aikana. Tästäkin syystä ryhmässä on hyvä olla useampi oppilas.

Kysymykset on helppo säätää aina opeteltavan aiheen perusteella, jolloin samalla pohjalla voi pelata usean eri pelin. Mysteerikysymyksiin voi sisällyttää esim. niitä asioita, joiden kanssa kunkin ryhmän kanssa on ollut haastetta. Kaikki kopioitavat tiedostot ovat helposti muokattavissa, joten pelin muokkaaminen käy nopeasti. Oppilaita voi myös itse pyytää keksimään kysymyksiä.

Mysteerikysymyksiin on helpompi vastata, kun ne ovat osa motivoivaa peliä. Oppilaat eivät oman kokemukseni mukaan pelkää virheiden tekemistä tällaisessa asetelmassa yhtä paljon kuin esim. parikeskustelussa. Oppilaat tuntuvat jollakin tapaa unohtavan itsensä ja olevan vähemmän itsetietoisia, kun lauseet ovat osa peliä.

Kaikille ryhmille tällainen lautapeli ei sellaisenaan varmasti sovi, mutta pienellä harjoittelulla saattaa päästä hyviin tuloksiin. Käytännön syistä liimasin sekä pelipohjan että mysteerikuoret paksulle pahville, näin ne tuntuvat pysyvän paremmin tallessa ja kärsivän vähemmän vahinkoa pelin aikana. Tätä suosittelen siis muillekin.