Matalan kynnyksen lähtötasotesti


Virheistä oppii, tämä on varmasti kaikille tuttu väite, ja onpa sen varmasti moni kokenut myös omassa elämässään kantapään kautta. Muun muassa tämä video tuo asian hyvin esille tieteen näkökulmasta (mukana myös kaksi muuta tieteellisesti toimivaksi todettua keinoa uuden oppimiseen): The Only 3 Study Hacks Everyone Should Know. Luokkatilanteessa virheiden teko on kuitenkin monelle yksi pelottavimmista tai noloimmista asioista, joka opettajan ja muun ryhmän nähden voi tapahtua. Miten virheet saa siis tuotua turvallisesti luokkahuoneeseen niin, että niistä saa irti kaiken mahdollisen hyödyn ilman niiden pelottavia seuraamuksia? 

Leikkimielinen lähtötasotesti saattaa olla tässä avainasemassa, ja tässä postauksessa käydäänkin läpi lähtötasotestien hyötyjä. Lisäksi, lähtötasotestit tulevat varmasti olemaan käytössä erityisesti ensi syksynä, kun lähdetään arvioimaan etäopetusjaksolta mieleen jäänyttä tietoa ja taitoa.

Erilaiset diagnostisen arvioinnin lähtötasotestit eivät ole opetuksessa uusi asia, mutta tärkeää lienee niiden käyttötapa ja tarkkaan mietitty tarkoitus, mikä ohjaa myös niiden laatimista ja korjaamista. Tässä postauksessa käytän apuna kahta käytännön esimerkkiä, jotka voit molemmat kopioida myös omaan käyttöösi niin, että käytät niitä joko sellaisenaan tai muokkaat kysymyksiä omaan opetettavaan aiheeseen sopiviksi.

Esimerkkinä olkoon vaikkapa adjektiivien vertailu englannissa. Asia on monelle oppilaalle tuttu jo äidinkielen tunneilta, mutta sen termit saattavat olla joskus hakusessa, samoin pienet yksityiskohdat kuten yksittäiset kirjainmuutokset eri adjektiiveja vertaillessa. Toisaalta, jotkut oppilaat huokaavat mielessään tässä kohtaa tietävänsä jo asiasta kaiken tarpeellisen. Tämä voi aiheuttaa turhautumista heti alkuun, sillä oppilas voi kokea, ettei opettaja tiedä miten hyvin asia hänellä on jo hallussa, ja osaamistaan pitää osoittaa sellaisilla tehtävillä, jotka eivät tarjoa haastetta.

Hieman oppilaiden aiemmista kokemuksista ja iästä riippuen lähtötasotestiä voidaan tehdä hyvin leikkimielisesti esim. Kahootilla ja vieläpä niin, että nimigeneraattori on käytössä. Opettaja testaa uuden asian osaamista niin, että väärät vastaukset ovat sallittuja ja jos tietovisa sujuu hyvin, voi oppilas halutessaan kertoa oman nimimerkkinsä pelin päätyttyä. Tästä linkistä voit käydä katsomassa esimerkin lyhyestä Kahoot-lähtötasotestistä aiheeseen liittyen: Kahoot adjektiivien vertailusta.

Hieman virallisemman oloinen lähtötasotesti syntyy esim. Formsilla. Alla näet esimerkkikysymyksiä aiheeseen liittyen, ja tämän kyselyn voit kopioida tästä linkistä.


Jos aihe on täysin uusi, voi olla hyvä kerätä vastauksia nimettömänä. Samoin, jos lähtötasotestit ovat oppilaille vielä uusi asia, voi nimetön vastaaminen madaltaa kynnystä tehdä testi ajatuksen kanssa. Oppilaat voivat myös tässä kohtaa halutessaan ilmoittaa nimensä, sillä asian hyvin hallitseva oppilas voi saada reippaasti lisää motivaatioa asian opiskeluun tietäessään, että opettaja on oppilaan vahvuuksista tietoinen heti alusta asti.

Lähtötasotestin tulokset on hyvä käydä vielä yhdessä läpi, ja hyvää voi tehdä joka tapauksessa vielä lyhyen tietovisan pelaaminen, kun asia on kertaalleen käsitelty. Nyt pisteet varmasti monella nousevat, ja parhaassa tapauksessa motivaatio opiskeluun kasvaa useammallakin oppilaalla.

Tiivistetysti lähtötasotesti tarjoaa siis oikein laadittuna turvallisen tilanteen tehdä virheitä ja oppia niistä sekä osoittaa opettajalle aiempaa osaamista uudesta aiheesta heti alkukättelyssä. Lisäksi opettaja saa vanhan tutun edun lähtötasotesteistä - tieto ryhmän tiedoista uuden asian suhteen auttaa suunnittelemaan paremmin räätälöityjä tunteja juuri kyseiselle ryhmälle ja mahdollisesti eriyttämään myös ylös päin, jos joukosta löytyy jo asian hyvin hallitsevia oppilaita.