Opetukseen tarkoitettuja sovelluksia alkaa olla jo pilvin pimein, mutta niiden käyttöä voi rajoittaa moni asia, kuten laitteiden määrä koululla, oppilaan ikä ja digiosaaminen tai sovelluksissa esiintyvät bugit. Jo Kahootin pelaaminen saattaa tuottaa vaikeuksia, kun kaikilla oppilailla ei ole puhelin käyttökunnossa tai edes mukana tunneilla (etenkin pienimmät oppilaat). Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla este sovellusten käytölle. Esittelen tässä muutaman sovelluksen tai harjoituksen, joissa oppilaat pääsevät tutustumaan digiin ilman oppilaslaitteita. Saat myös kopioitua itsellesi pohjan omaa Google Slides -tietovisaa varten.
Kun digiä ujuttaa näin pikkuhiljaa oppitunneille, voi uuden sovelluksen käyttöönotto oppilaslaitteiden kanssa sujua paljon jouhevammin esim. siinä vaiheessa, kun laitteita saadaan lisää tai oppilailla on jo enemmän ikää ja kokemusta digistä.
Kun digiä ujuttaa näin pikkuhiljaa oppitunneille, voi uuden sovelluksen käyttöönotto oppilaslaitteiden kanssa sujua paljon jouhevammin esim. siinä vaiheessa, kun laitteita saadaan lisää tai oppilailla on jo enemmän ikää ja kokemusta digistä.
Kahoot! / Quizlet Live
Kahoot! taipuu moneen käyttöön: perinteiseen tietovisaan, uuden asian opetteluun tai virittelyyn sekä mielipiteiden keräämiseen. Näihin löydät paljon vinkkejä aiemmista blogipostauksista hakusanalla "Kahoot". Kahoot voi myös saada aikaan sirkuksen, jossa oppilaat painavat nopeasti vähän mitä näppäintä sattuu, ja tulosten näkeminen taululla voi saada aikaan suoranaisen riehaantumisen. Sopimattomat nimimerkit sekä hakkerointi voivat olla myös oma riesansa joissakin ryhmissä. Pienillä oppilailla taas ei ole aina mahdollisuutta oppilaslaitteen käyttöön.
Kahootin voi kuitenkin ottaa mukaan tunneille onnistuneesti myös näissä tilanteissa. Tällöin oppilaslaitteiden sijaan oppilaat saavat neljä värikorttia tai, kuten tässä postauksessa, neljä värillistä Post It -lappua, joita näyttämällä vastaavat. Jos peliin ottaa vielä mukaan Quizlet Livestä tutun elementin, jossa vain yhdellä oppilaista on oikea vastaus, saa harjoitukseen mukaan yhteistoiminnallisuutta. Samalla säästyy myös materiaalia. Ideana on silloin jakaa oppilaat sattumanvaraisesti 3-4 hengen ryhmiin ja antaa jokaiselle oppilaalle ryhmässä vain yksi värikortti niin, että joka ryhmässä yhdellä on punainen, yhdellä sininen, yhdellä vihreä ja yhdellä keltainen kortti (3 hengen ryhmässä yksi oppilas saa kaksi korttia, joista toinen siirtyy ryhmässä vuoro kerrallaan eteenpäin seuraavalle oppilaalle).
Opettaja kirjautuu yksin peliin, jotta saa sen pyörimään. Kun ensimmäinen kysymys tulee taululle, oppilaat saavat hetken aikaa miettiä, vastaako oman kortin väri oikean vastauksen väriä taululla. Oppilaat voivat tehdä tämän hiljaa tai yhdessä keskustellen, molemmilla tavoilla on omat puolensa. Kun aika loppuu, jokaisesta ryhmästä nousee ylös yksi värikortti. Tässä harjoituksessa on yhdessä tekemisen lisäksi etuna se, että värikortteja tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin jos jokainen oppilas saisi oman neljän kortin settinsä.
Opettaja kirjautuu yksin peliin, jotta saa sen pyörimään. Kun ensimmäinen kysymys tulee taululle, oppilaat saavat hetken aikaa miettiä, vastaako oman kortin väri oikean vastauksen väriä taululla. Oppilaat voivat tehdä tämän hiljaa tai yhdessä keskustellen, molemmilla tavoilla on omat puolensa. Kun aika loppuu, jokaisesta ryhmästä nousee ylös yksi värikortti. Tässä harjoituksessa on yhdessä tekemisen lisäksi etuna se, että värikortteja tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin jos jokainen oppilas saisi oman neljän kortin settinsä.
Opettaja voi laittaa kysymyksen näkyviin esim. 15 sekunnin ajaksi ja pyytää kaikkia vastaamaan lopuksi yhtäaikaa. Värimerestä on nopea katsoa, miten asia on yleisesti ottaen hallussa luokan tasolla.
Plickers
Plickersistä on tarkempi esittely tässä postauksessa mutta periaate on jälleen sama. Opettaja laittaa monivalintakysymykset näkyviin ja skannaa oppilaiden omat Plickers-koodit, joista vastaustieto menee suoraan opettajalle jäävään raporttiin. Ehdoton suosikkini läksynkuulusteluja tehdessä.
Google Slides -tietovisa ajastimella
Google Slides ja Powerpoint tarjoavat hyvän tilaisuuden luoda oma monivalintakysely. Kahoot ajaa toki saman asian näin periaatteessa, mutta itse tehdyn tietovisan etuja löytyy useampia. Tällainen tietovisa on yleensä rauhallisempi, musiikin voi opettaja valita itse laittamalla toiselle välilehdelle soimaan jonkin tietyn kappaleen (esim. tietovisan teemaan sopivaa tai oppilaiden valitsemaa musiikkia) ja vastauksina voi käyttää vaikkapa kuvia tekstin sijaan. Dioja voi muutenkin muokata huomattavasti enemmän kuin valmista Kahoot-kyselyä.
Käytännössä tietovisan etenee silloin näin: luo sarja dioja, joissa on Kahootin tapaan monivalintakysymyksiä. Näihin kysymyksiin vastataan valitsemalla oikean värinen vastaus. Tämän voi tehdä jälleen kerran värikortteja tai Post It -lappuja käyttämällä. Mukaan saat jännitystä lisäämällä dialle GIF-tiedostona alla näkyvän ajastimen.
Näin valmis dia voisi näyttää esim. tältä:
Oppilaat nostavat joko keltaisen, punaisen, vihreän tai sinisen kortin, ja opettaja voi tarkastaa asian hallinnan luokan tasolla laskemalla oikeiden värikorttien määrän luokan korttimerestä. GIF-ajastinta voi käyttää myös yksinään taululla erilaisissa ajastetuissa tehtävissä, siitä lisää tässä postauksessa.
Esimerkkinä käyttämäni diaesityksen voit kopioida omalle Drivellesi tästä. Jos tämä ajatus innostaa enemmänkin, edellinen postaukseni tuunatuista vastauskorteista käsittelee asiaa tarkemmin. Vastauskorttien tuunaaminen on tuonut pelaamiseen uusia ulottuvuuksia, ja oppilaat ovat ainakin näin muutaman kokemuksen perusteella tuntuneet osallistuvan pelaamiseen innokkaammin tuunaamisen myötä.
Wheel Decide ja Epäreilu peli
Halusin mainita loppuun nämä kaksi harjoitusta niiden helppokäyttöisyyden ja suosion vuoksi. Wheel Decide toimii hyvin oppilaiden käsissä esim. padeilla, mutta sama onnenpyörä toimii myös taululle heijastettuna. Tästä postauksesta löydät aiheesta tarkemman selostuksen, mutta periaatteena on tehtävänantojen, sanastojen tms. arpominen onnenpyörällä. Älytaululle Wheel Decide on ihanteellinen, sillä etenkin pienemmät oppilaat ovat usein varsin motivoituneita tehtäväntekoon sen jälkeen, kun ovat itse saaneet käydä taululla napauttamassa onnenpyörän käyntiin. Jos käytössäsi ei ole älytaulua, voi oppilaita pyytää vuorotellen klikkaamaan pyörän käyntiin opettajan koneelta.
Epäreilu peli on peli, jossa oppilas valitsee kysymyksen numeron, ja jos vastaus menee oikein, kysymyksen numeroa klikkaamalla selviää, tuleeko pisteitä lisää vai lähteekö niitä pois. Pistemäärä on siis tuurista kiinni. Pelin tarkemmat säännöt löydät tästä postauksesta. Kyseessä on Wheel Decideen verrattuna samalla periaatteella toimiva harjoitus niin, että ruudulle tulee näkyviin materiaali, jota klikkailemalla edetään. Peli toimii siis oppilaslaitteissa hyvin esim. paritehtävänä, mutta taipuu opetukseen myös ilman oppilaslaitteita. Silloin opettaja heijastaa taululle ruudukon, josta eri kysymyksistä saatavat pisteet klikataan esiin. Oppilaita voi pyytää älytaululle onnettariksi tai opettajan konetta käyttämään.
